Huhun Community Manager runoili spektaakkelimaisen blogin
yhteistyössä Savonian opiskelija Inka Uutelan kanssa.
Maailma on muuttumassa suuntaan, jossa medialla on yhä keskeisempi asema päivittäisissä aktiviteeteissamme. Median vaikutus on mukaansatempaava: emme välttämättä enää tunnista, milloin altistumme medialle ja milloin emme. Ilmiö johtuu siitä, että media on levittäytynyt kaikkialle arkeemme eivätkä sen käyttömahdollisuudet rajoitu enää yksittäisiin laitteisiin. Meidän ei esimerkiksi tarvitse ostaa enää sanomalehteä tai odottaa TV:n uutislähetystä tietääksemme, mitä ympärillämme on meneillään. Informaatiota tulee nopeammin kuin ehdimme sitä sulattamaan.
Muutos vaikuttaa automaattisesti myös meillä Huhulla: Haluamme olla osaltamme kehittämässä digikulttuuria entistä kestävämpään ja yksilöitä sekä yrityksiä paremmin palvelevampaan suuntaan. Pääsimme tutkimaan aihetta käytännön tasolla yhdessä Savonia Ammattikorkeakoulun kanssa Kuopio Future Boost -projektissa. Projektiryhmä koostui opiskelijoista, Huhun edustajista sekä Demolan väestä.
Rehellisesti voi kyllä sanoa, että opiskelijoiden tarkat tutkimustulokset ovat käyttökelpoisia ja niiden ansiosta voimme hyvillä mielin muovata Huhun palveluita ajankuvaan sopivammiksi. Iso kiitos Savonia ja projektiryhmä!
Suosittelen lukemaan projektista syntyneen blogin, jonka pääkirjoittajana toimii projektipäällikkö Savonialta – opiskelija Inka Uutela (lukuaika noin 7 minuuttia):
Projektin lähtökohdat – Boostilla käyntiin!
Kuopio Future Boost -projektimme aikana selvitimme Huhun kanssa yhteistyössä, minkälaisia muutoksia ihmisten median käytössä on tuloillaan ja millä vauhdilla. Tähän sisältyi sekä ihmisten henkilökohtainen että yritystoimintaan liittyvä median käyttö. Lähdimme miettimään, millaista media on ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan ja mitä kaikkea on muuttunut jo tähän päivään mennessä. Näiden taustatietojen avulla oli luontevaa ennustaa myös tulevaisuutta. Tutkimuksen aineistoina käytimme media-alan artikkeleita, teknologiajulkaisuja, tilastoja, sosiaalisen median havainnointia ja haastatteluja. Parhaiten yleiskuvaa aiheesta antoi ihmisten tarkkailu erilaisissa mediankäytön tilanteissa sekä ihmisten erilaiset kommentit, näkemykset ja uskomukset.
Digitalisaation vaikutuksia ympäröivässä maailmassamme
Digitalisaatio on tärkeä megatrendi, joka on alkanut 2010-luvulla ja jatkuu yhä edelleen. 2020-luvulla digitaaliset laitteet ovat aika lailla kaikkien ihmisten saatavilla. Monet digitaaliset palvelut ovat itse asiassa edullisia verrattuna aikaisempiin mediajulkaisujen tai -palvelujen kappalehintoihin ja tilausjaksoihin. Digitalisaatio on tehnyt tekstistä, kuvasta, musiikista ja muista median muodoista helposti saatavaa käyttötavaraa. Samalla yksittäisten julkaisujen arvo on pienentynyt: esimerkiksi suoratoistopalvelut ovat aiheuttaneet musiikin inflaatiota. Älypuhelimen käyttö tekee median kuluttamisesta helppoa ja edullista, kun erillisiä dataa sisältäviä laitteita, kuten CD-levyjä, ei enää tarvita.
“Nykyajan markkinoita etsivän on selvitettävä, missä ihmiset kokoontuvat ja ovat vastaanottavaisia tuotteille tai palveluille.”
Digitalisaatio tuo ihmisiä yhteen joka puolella maailmaa. Tämä saa aikaan sen, että myös yritysten ja organisaatioiden on muutettava tapaansa markkinoida itseään ja tavoittaa toivotut ihmiset. Potentiaalisia asiakkaita tai uusia jäseniä on internetissä paljon, mutta heitä tavoittelee myös moni muu. Nykyajan markkinoita etsivän on selvitettävä, missä ihmiset kokoontuvat ja ovat vastaanottavaisia tuotteille tai palveluille. Tämä voi tarkoittaa erilaisten viiteryhmien toiminnan tarkkailua. Esimerkiksi monet harraste- ja faniryhmät kokoontuvat tietyillä alustoilla ja heidän joukossaan sana leviää tehokkaasti. Juuri näillä alustoilla kannattaa mainostajan olla valppaana ja avoin tarjoamaan esimerkiksi tuotekokeiluja ja maksettua yhteistyökumppanuutta. Näiden toimintojen avulla viiteryhmä tekee osan mainostajan työstä ja brändin luomisesta.
Tämä kehityssuunta luo yrityksille niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin. Osa yrityksistä hallitsee jo erilaisten digitaalisten kanavien hyödyntämisen markkinoinnissaan, toiset ovat siinä vasta alussa. Riippumatta yrityksen koosta, tällaisen markkinoinnin opettelu on hyödyllistä ja kerran aloitettuna, se kantaa pitkälle. Somemarkkinointiin kuuluu, että yritys esiintyy niille sopivilla media-alustoilla ja tavoittelee itse aktiivisesti asiakkaita kiinnostavien mainosten ja sisältöjen avulla. Kaikkia mahdollisia alustoja ei tarvitse hallita, mutta on hyvä tunnistaa median käyttäjiä ja millainen sisältö on heille mieluisinta. Tärkeintä on, että yritys on itse aktiivinen some-tileillään, esittelee toimintaansa sekä on valmis vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Eri palveluilla on erilaisia etuja, esimerkiksi YouTubeen voi ladata tuote-esittelyjä, Facebookissa voi vastata asiakaspalautteisiin.
Datan aikakausi on käsillämme – Siihen liittyy uhkia ja mahdollisuuksia
Kun puhutaan digitalisaatiosta, myös data on keskeisessä osassa. Dataa syntyy, kun ihmiset käyttävät palveluja, ostavat tuotteita, jakavat julkaisuja tai luovat omaa sisältöä mediassa. Sitä syntyy kaikesta toiminnasta digitaalisten laitteiden kautta. Dataa hyödyntävät erilaiset tahot kuten hallitukset, suuret yhtiöt ja myös pienemmät yritykset. Datan avulla saadaan selville palvelun käyttäjän ominaisuuksia ja mieltymyksiä sekä suoraa palautetta sisällön onnistumisesta.
“Datan vaihtokaupasta on tullut uusi normaali: koska mediapalveluun halutaan päästä, on pakko antaa itsestään henkilökohtaisia tietoja.”
Yleensä datan kerääminen ja käyttö ei ole suostumuksellista, mutta sitä säätelevät tietyt lait. Dataa keräävien toimijoiden on esitettävä palvelunsa käyttäjille selkeästi, minkälaisia tietoja heistä kerätään. Tätä dataa palveluntarjoajat tallettavat evästeiksi, jotta palvelun käyttö helpottuu. Usein datan kerääminen ei ole kuitenkaan täysin läpinäkyvää, eikä palvelun käyttäjällä ole keinoja vaikuttaa siihen. Tavalliset ihmiset saattavat myös olla tietämättömiä ja liian kiireisiä välittääkseen datan keräämisestä. Tällaisesta datan vaihtokaupasta on tullut uusi normaali: koska mediapalveluun halutaan päästä, on pakko antaa itsestään henkilökohtaisia tietoja.
Haastatteluissamme eri ihmisten kanssa selvisi, että monikaan ei ajattele jättämäänsä digitaalista jalanjälkeä tai tiedä sellaisen olemassaolosta. Oli kuitenkin yksittäistapauksia, jotka olivat ilmiöstä huolissaan ja toivoivat jonkinlaista muutosta. Osa ihmisistä haluaisi esimerkiksi, että heidän tiedoistaan voitaisiin maksaa jokin summa heille itselleen. Toisaalta tällaiseen kaupankäyntiin tarkoitettu kanava koettaisiin ehkä liian monimutkaiseksi. Kysymys dataan liittyvistä oikeuksista oli hankala emmekä koko projektin aikana löytäneet siihen mitään yksittäistä ratkaisua. Lopputulemamme on, että dataa keräävien tahojen tulee antaa yksilölle enemmän oikeuksia, kuten mahdollisuus vaikuttaa kerätyn datan määrään ja sisältöön. Ensin asiasta tulisi valistaa kaikkia median käyttäjiä, etenkin lapsia ja nuoria. Tärkeää on keskustelun lisääminen dataan liittyvistä oikeuksista.
Millaisia positiivisia mahdollisuuksia medialla on?
Vaikka löysimme paljon tulevaisuuden uhkakuvia, näimme myös paljon mahdollisuuksia ja uusia hyödyllisiä käyttötapoja medialle. Elämme vaihetta, jossa media tarjoaa viihdettä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Tänä vuonna esimerkiksi TikTok-sovellus on kerännyt miljoonia uusia käyttäjiä. Sovellusta voi käyttää lyhyiden videopätkien katseluun, ja siinä sisältö muuttuu nopeasti. Samaan aikaan ihmiset lukevat esimerkiksi kirjoja ja lehtiä entistä vähemmän, etenkin nuorissa ikäluokissa. Tämä kertoo meistä jotakin olennaista: olemme saavuttaneet tason, jossa informaatiota on saatavilla enemmän kuin tarvitaan. Siksi on enemmän aikaa viihteelle, ajatusten nollaamiselle. Myös palvelut ovat nopeampia ja esimerkiksi sarjojen ja elokuvien määrä suoratoistopalveluissa on liki loputon.
“Mediassa esiintyminen voi parhaimmillaan lisätä ihmisten itsetuntoa, tuoda uusia tukijoita ja ystäviä tai vaikka mahdollistaa uuden työuran.”
Vaihteeksi voisimme muistella median muita hyötyjä: kykyä tarjota informaatiota, opettaa, yhdistää ihmisiä ja ratkaista ongelmia. Voimme käyttää mediaa työkaluna kehittyäksemme ihmisinä. Positiivista on esimerkiksi, että nykyään ihmisten on niin helppo ilmaista itseään somessa, omalaatuistenkin harrastusten kautta. Myös oudot ideat voivat saada paljon tykkääjiä ja seuraajia, mikä kannustaa tekijäänsä toteuttamaan itseään. Mediassa esiintyminen voi parhaimmillaan lisätä ihmisten itsetuntoa, tuoda uusia tukijoita ja ystäviä tai vaikka mahdollistaa uuden työuran. Myös erilaisten sovellusten ja palveluiden keksijöitä ja kehittäjiä tarvitaan, jotta saadaan uusia median käyttötapoja nousuun.
Yhteisölliset sovellukset voivat tarjota tulevaisuuden ihmisille tekemistä pelkän syötteiden selailun sijaan. Viitteitä tällaisista sovelluksista jo on, mutta ne vaativat lisää kehitystä tullakseen toimiviksi ja matalan kynnyksen palveluiksi. Tulevaisuuden sovelluksissa ihmiset pystyvät esimerkiksi tarjoamaan työpanostaan tai lainata tavaroita toisilleen nopeasti ja sujuvasti. Lisäksi virtuaalista todellisuutta hyödyntämällä voitaisiin luoda ympäristöön esimerkiksi pelimaailmoja, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan ja tekemään yhdessä. Uudet sovellukset ja palvelut voisivat tukea arkielämän harrastuksia. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa oman datan käyttöön ja yksityisyyteen olisivat tärkeitä edistysaskelia. Tällaisten palveluiden ääreen syntyy vaivatta myös uusia yrityksiä.
Yhteenveto yksilön ja yrityksen näkökulmasta
Yksilötasolla tapahtuvia muutoksia:
© 2021 Huhu. Kaikki oikeudet pidätetään.
© 2021 Huhu. Kaikki oikeudet pidätetään.